Psalmi 146
Ylistä Herra, sieluni!
Psalmi 146 on kaunis ylistyksen ja luottamuksen ilmaisu Jumalalle. Psalmist tunnustaa Jumalan suuruuden ja hallinnan kaikkien asioiden yli. Hän ylistää Jumalan uskollisuutta niille, jotka luottavat Häneen, sekä Hänen laupeuttaan sorretuille ja avuntarvitsijoille. Hän rohkaisee sieluaan luottamaan kaikessa Jumalaan, joka yksin voi tarjota todellisen turvan ja tyydytyksen.
1Halleluja! Kiitä Herraa, minun sieluni.
2Minä kiitän Herraa niinkauvan kuin minä elän, ja Jumalalleni kiitoksen veisaan, niinkauvan kuin minä täällä olen.
3Älkäät uskaltako päämiehiin; ihmiset he ovat, ei he voi mitään auttaa.
4Sillä ihmisen henki pitää erkaneman, ja hänen täytyy maaksi tulla jälleen: silloin ovat kaikki hänen aivoituksensa hukassa.
5Autuas on se, jonka apu Jakobin Jumala on, jonka toivo Herrassa hänen Jumalassansa on;
6Joka taivaan ja maan, meren ja kaikki, jotka niissä ovat, tehnyt on, joka totuuden pitää ijankaikkisesti;
7Joka oikeuden saattaa niille, jotka väkivaltaa kärsivät, joka isoovaiset ravitsee. Herra kirvottaa vangitut:
8Herra avaa sokian silmät: Herra nostaa kukistetut: Herra rakastaa vanhurskaita.
9Herra varjelee vieraat, ja holhoo orpoja ja leskiä, ja jumalattomain tien hajoittaa.
10Herra on kuningas ijankaikkisesti, sinun Jumalas, Zion, suvusta sukuun, Halleluja!