Mattaniah:n tarina

Mattaniah, jota kutsuttiin myös nimellä Zedekiah, oli Raamatun hahmo, joka toimi Juudan viimeisenä kuninkaana. Hän oli Josian poika ja Jehoahazin sekä Jehoiakimin veli. Hänet nimitettiin kuninkaaksi Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin II toimesta vuonna 597 eKr. Hänen hallintokautensa aikana hänet tunnettiin tottelemattomuudestaan Jumalaa kohtaan ja siitä, että hän ei ottanut huomioon profeetta Jeremian varoituksia. Lopulta hän vangittiin babylonialaisten toimesta ja vietiin maanpakoon Babyloniin. Mattaniah tunnetaan parhaiten roolistaan Jerusalemin tuhoutumisessa. Jeremia varoitti häntä antautumasta babylonialaisille, mutta hän kieltäytyi ja pyysi sen sijaan apua egyptiläisiltä. Tämä johti Jerusalemin piiritykseen 587 eKr, mikä johti kaupungin ja temppelin tuhoamiseen. Mattaniah vangittiin ja vietiin Babyloniin, missä hänet sokeutettiin ja hän kuoli maanpaossa. Mattaniah'n perintö on tottelemattomuutta ja tuhoa. Hänet muistetaan hahmona, joka laiminlöi Jumalan varoitukset ja aiheutti Jerusalemin tuhon. Hänen tarinansa toimii varoituksena niille, jotka kieltäytyvät tottelemasta Jumalan käskyjä.
Nimen merkitys
Jumalan lahja
Nimen alkuperä
Heprea
Role
pappi
Ensimmäinen maininta
2 Kings 24:17
Ilmestymiset Raamatussa
16 mainintaa
Hepreaksi
מתניה