Kuka oli Aapraham?

Aabraham on Raamatusta tullut hahmo, jota pidetään juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin uskontojen isänä. Abraham syntyi Urin kaupungissa Mesopotamiassa ja hänet kutsuttiin Jumalan toimesta jättämään kotinsa ja matkustamaan uuteen maahan. Abraham totteli Jumalan kutsua ja hänestä tuli heprealaisten kansan perustaja. Aabraham on tunnettu horjumattomasta uskostaan Jumalaan, jopa suurten haasteiden ja koettelemusten edessä. Hänet muistetaan valmiudestaan uhrauksille, kuten omalle pojalleen Iisakille, Jumalan käskystä, sekä jatkuvasta kuuliaisuudestaan Jumalalle koko elämänsä ajan. Tunnustuksena hänen uskostaan Jumala teki Abrhamin kanssa liiton, luvaten tehdä hänestä suuren kansan sekä siunata kaikkia maailman kansoja heidän kauttaan. Tätä liittoa pidetään juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin uskontojen perustana, ja se jatkaa monet kansat ympäri maailmaa uskonnollisen ja kulttuurisen perinnön muovaamista. Aabrahamin syntymä- ja kuolinaikaa ei ole määritelty Raamatussa, mutta uskotaan että hän eli 19. ja 16. vuosisadan välillä eKr. Hänen kerrotaan kuolleen 175-vuotiaana. Vaikka hänen esiintymisensä Raamatun kertomuksessa on suhteellisen lyhyt, Aabraham jatkaa olemista tärkeänä hahmona monien ihmisten uskonnollisessa ja kulttuurisessa perinteessä, ja hänen perintönsä jatkuu muokkaamassa ihmisten ymmärrystä uskon, kuuliaisuuden ja suhteen Jumalan ja ihmiskunnan välillä.